S24 treffi prinssi albert lävistys homoseksuaaliseen

Matkailuopas Matkamies Lue ilmaiseksi! Aamuset Kaupunkimedia Lue ilmaiseksi! Terve potilas Lue ilmaiseksi! Pääkaupunkiseudun Autouutiset Lue ilmaiseksi!

Roihuvuoren kylälehti Lue ilmaiseksi! Avun Maailma Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset kehäpainos Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset metropainos Lue ilmaiseksi! Ammatti- ja järjestölehdet Asuminen, rakentaminen ja puutarhanhoito Autot ja moottoriajoneuvot Jos jostaki pitäisi ottaa esimerkkiä niin vinkkaisin lukemaan blogiasi!

En yleensä kommentoi, mutta nyt oli ihan pakko! Siis sä olet niin upea esimerkki kaikille ihmisille.. Olen seurannut sun blogia säännöllisen epäsäännöllisesti, sillä olen tosi huono seuraamaan blogeja ylipäätään.

Sun ajatuksista ja kirjoituksista on kuitenkin ollut niin paljon apua, että päätin nyt viimeinkin uskaltautua kommentoimaan. Aloitin muutama vuosi sitten terveellisemmät elämäntavat, painoakin alkoi putoamaan ja olo tuntui aivan mahtavalta.

Kuitenkin jossain vaiheessa, aivan huomaamatta, liikunnasta ja ruoasta rupesi tulemaan pakkomielle. Liikunta oli toki kivaa, mutta lähinnä mielessä kalvoi koko ajan oma ulkonäkö ja vaa'an lukema, ja suuri osa ajasta meni sen murehtimiseen, mitä voi syödä, sillä moni tavallinen ruoka siirtyi "kielletylle listalle". Moni vihjasi, että tarkka ruoan vahtaaminen ei ollut normaalia, mutta lihominen tuntui kovin pelottavalta ajatukselta, ja sama meininki jatkui.

Lopulta, tilanteen todellisen vakavuuden tajuttuani lakkasin vähättelemästä asiaa, ja päätin puhua asiasta, ennen kuin tilanne karkaa liikaa käsistä.

Pikkuhiljaa ruokavalioon palasi jälleen ruokia, myös niitä herkkuja, jotka aiemmin olivat suorastaan kirosana. Jossain vaiheessa liikunta muuttui pakosta iloksi, kunnes vasen polvi sanoi sopimuksensa irti. Liikunnan pakollinen vähentäminen ja ajoittainen lopettaminen ahdisti, ja ruoka alkoi taas mietityttämään, etenkin kun bikinifitness-villitys alkoi valtaamaan mediaa, ja itse ei vain pystynyt vaikuttamaan kehoonsa.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä oli rauhoittavaa palata sun blogiin, missä ei jaettu vinkkejä rasvaa polttaviin ruokavalioihin tai hehkutettu täydellistä, herkkuvapaata ruokavaliota.

Vaikka on hyvä, että ihmisillä on motivaatiota ja tavoitteita, on kaiken tämän fitnessbuumin keskeltä lohduttavaa löytää joku, joka tuntuu olevan täysin sinut itsensä kanssa, ja ei jatkuvasti hehkuta täydellisen dieetin tuomia tuloksia.

Sun rento asenne liikuntaa, ruokaa, ja niistä aiheutuvaa stressiä kohtaan on jotain niin mahtavaa. Monesti, kun ruoan ja minäkuvan suhteen on tuntunut tosi toivottomalta, instagramissa ponnahtanut kuva ja linkki sun blogiin on luonut sellaisen tunteen, että tästä kaikesta noustaan vielä. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu pikkuhiljaa siltä, että peilikuva kelpaa ihan näin, eikä koko ajan tarvitse murehtia kilojen pudottamista.

Olet oikea hyvän mielen ja tahdon lähettiläs, ja odotan innolla, mitä sulla on vielä maailmalle tarjota! Olet aivan mahtava, kiitos! Inspiroit mua joka päivä Venla, kiitos siitä! Tää pisti kyllä todella miettimään että kuinka pinnallisessa maailmassa me todella eletään. Minäkin, vaikka olenkin vasta 17 vuotias, muistan kuinka pienenä lapsena ei ollut niin väliä millaiset vaatteet oli päällä.

Mulla oli joskus esim. Ei siis mitään todella tyylikästä mutta ei se ollut silloin tarpeenkaan. Sait kyllä todella miettimään sitä, kuinka tärkeässä roolissa nykyään ovat tyylikkäät vaatteet, uusimmat puhelimet ja hienot meikit. Minun mielestäni tavallaan aiemmin oli helpompaa, kun ei ollut sosiaalisen median tuomaa painetta, vaikka en ihan hirveästi siitä ajasta muistakkaan.

Tämä postaus sai kyllä todella pohtimaan mikä itselle oikeasti on tärkeää. Kiitos kun jaoit tämän pohdinnan, toit tällä tärkeitä asioita esille: Oli isku vasten kasvoja kirjoituksesi alku, jossa puhut työnteosta. Itse nuoresta saakka töitä tehnyt ja paljon, mutta nyt äitiysloman jälkeen kadottanut sen työn tekemisen mahdollisuuden ja avaimen omien unelmien saavuttamiseksi.

Avasi omat silmäni jälleen, eikä voi kun itse katsoa peiliin ja todeta, että työtä tekevä palkitaan. Olen ajatellut täysin samoin lapsena olemisesta kun kirjoititkin ja täytyy sanoa, että hieman tulevaisuus myös pelottaa kun oma lapseni kasvaa ja löytää kavereita, että toivoisi että lapset saisivat olla lapsia ja leikkisivät metsässä eikä somettelisi seitsemänvuotiaana tai pelaisi pelikonsoleita päivät pitkät.

Laittoi kyllä mietityttämään taas kerran tämän maailman pinnallisuus, se on niin surullista Menee yöunet vielä pilalle, jos liiaksi alan nyt miettimään. Olet yksi inspiroivimmista ihmisistä ja tavallaan myös roolimallini vaikka sanasta itsessään en tykkääkkään: D Blogiasi olen lukenut jo pitemmän aikaa ja olen sinulta oppinut itsevarmuutta ja terveempää suhtautumista syömiseen ja urheiluun.

En ole aikaisemmin kommentoinut kirjoituksiisi mutta nyt oli pakko kommentoida ja tulla kiittämään siitä mitä teet! Venla nää oot ihan pirun upea ihminen!

Jatka samaan malliin, sun juttuja on tosi mukava lukea kun oon niin jalat maassa- tyyppi: Tää postaus oli vaan yksinkertaisesti niin loistava, enkä voi kuin allekirjoittaa itsekin näkemyksesi. Itseltä löytyy ikää vasta piirun verran vaille 17 vuotta, mutta tää postaus sai kyllä ajatukset liikkeelle.

Pikkuveljen 11v elämää seuraillessa tulee juttuja helposti verrattua omaan lapsuuteen ja vaikkei ikäeroa loppujen lopuksi kauheasti olekaan, niin sosiaalisen median verran ainakin.

On hullua, kuinka paljon ja millaiseen suuntaan se ihmisiä muuttaa. Onneksi maailmasta löytyy vielä sun kaltaisia selväjärkisiä ihmisiä, sä oot huippu esimerkki, niin nuorille, kuin vanhoillekin! Nuorinta sisarusta seuratessa on ihanaa nähdä, että hän ei onneksi vielä yritä olla liian aikuinen, yläaste on kuitenkin vasta aluillaan. Järkytyin kuitenkin siitä, miten aikuisia monet hänen luokkatovereistaan olivat olevinaan. Omastakaan yläasteesta ei toki ihan hirveän montaa vuotta ole ja meilläkin oli monia, jotka meikkasivat ja yrittivät kaikin tavoin elää "aikuista" elämää.

Tuntuu, että määrät vain kasvavat jatkuvasti. Elämäntapabloggaajana et ehkä koe poliittisia aiheita ihan omaksesi, mutta olen pistänyt merkille, että esimerkiksi luonto vaikuttaa olevan sinulle hyvinkin tärkeä ja tuovan voimavaroja. Minusta olisi mahtavaa jos joskus ottaisit hieman enemmän kantaa johonkin ympäristönsuojeluun liittyvään asiaan.

Tuntuu, että nykynuoriso ei enää arvosta luontoa, sen hiljaisuutta tai kauneutta saati sitten sen toimimista hiilinieluna, geenipankkina, luonnonvarojen lähteenä En yleensä satu näihin kommentoimaan, mutta taas tuli kyyneleet silmiin sun tekstiä lukiessas. Vakkarilukijana ja silmät lautasina tuijottanut fittnespäiväkirjaa kun siellä olit, oot jättäny ihan mahtavan ja AIDON mikä ei tänä päivänä ole enää niin yleistä tai helppoa kuin ennen kuvan itsestäni niin yksityis- kuin työelämässäs.

Toivon ja uskonkin, että pystyt vaikuttamaan monen nuoren elämään ja kannustamaan olemaan aito. Minulle ainakin olet esimerkkinä rehellisestä ihmisestä, niin urheilijana kuin ihmisenäkin. Halusin kommentoida, jotta muistat että suurin osa jotka eivät uskalla kommentoida niin katsovat sua todellakin arvostaen ja ottavat oppia. Toivon sydämeni pohjasta että asiat kääntyisivät taas sitä kohti, mitä oli minunkin lapsuudessa luvulla: Eivätkä huolehtisi ulkoisista asioista ja materiasta niin paljon.

Yritän näyttää nimenomaan tätä esimerkkiä myös pienille kummilapsillenikin ja koen että se on kummina tärkein tehtäväni. Itse samat asiat myös oivaltaneena toivon todella.. Mielestäni jokaisella nuorella ihmisellä olisi lisäksi hyvä olla elämässä joku pitkän ajan tavoite, kuten itsensä kehittäminen tai jotain päämäärää kohti kulkeminen. Se opettaa tiettyjä lainalaisuuksia elämästä.

Viitaten siis postauksen alkupuoleen. Pisti kyllä miettimään omaa suhtautumista liikuntaan ja ruokavalioon. Itse olen yläaste iästä lähtien ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen ja vielä nyt 28 vuotiaana, kamppaillen tunteideni kanssa jotka liittyvät painooni.

En voi sanoa, että nauttisin liikunnasta ja rupesin miettimään mistä se johtuu. Varmaan osittain sen takia,että näen liikunnan osana painonpudotusprosessia, eli toisin sanoen jonkinlaista suorittamista.

Toinen syy voi olla se, että minulla ei juurikaan ole positiivisia kokemuksia liikunnasta nuoruudestani. Yläasteliikuntatunnit olivat kerta kaikkiaan kamalia. Luokallani vallitsi huono yhteishenki ja liikuntatunteja domnoi luonteeltaan aggressiiviset oppilaat, jotka halusivat loistaa tunneilla.

Itse osallistuin rauhallisella luonteellani niin paljon kun uskallsin ja kuitenkin joka todistuksessa oli ja pysyi sama seiskan arvosana, joka sitten lopulta sai kiinostukseni kokonaan sammumaan. Toivoisin, että koulujen liikuntatunnit olisivat oppilailleen antoisia ja että koulussa saisi hieman valinnanvaraa liikunnan suhteen, jotta oppilaat löytäisivät sen liikunnan ilon. Nuoruudessa on hyvä luoda nuo liikunta tottumukset, jota sitten aikuisena jatkaa.

Minä saan nyt aikuisena vasta etsiä liikunnan tietäni. Minusta on hienoa, että toimit roolimallina nuorille ja kaltaiselleni aikuiselle, että liikunnasta voi tosiaan nauttia ilman suorittamista.

Sinunlaisia esikuvia nuoret todella tarvitsee, tervettä ja järkevää asennetta elämään: Laittoi todella ajatukset liikkeelle ja tuli tosi haikee fiilis,kun rupes miettii omia lapsuusvuosia verrattuna nykypäivään. Vaikka ikää ei olekaan vasta kuin 16 vuotta, ero on niin selkeä. Itse olen kilpaurheilija ja lähiaikoina kiinnostunut erityisesti fitneksestä. Kuitenkin joka kerta kun luen blogiasi, palaan ns.

Tervettä ja aktiivista elämää voi elää ilman, että jatkuvasti tuijottaa itseään peilistä ja vertailee muihin. Arvostan sinua suuresti ja toivon, että kirjoitat tällaisia tekstejä jatkossakin! Uskon,että pystyt vaikuttamaan monien nuorten ajatuksiin ja saamaan heidät jättämään turhat ulkonäköpaineet!

Sä olet niin huikea! Mahtavaa, että olet olemassa ja vaikuttamassa ihmisten elämiin mm. Vähän hurjaa, kun oikein pysähtyy ajattelemaan, mutta sä oikeasti Parannat Maailmaa..!

Aika huikea saavutus yksittäiselle ihmiselle: Kuuntelen aina monttu auki, kun lapset kertovat käyttävänsä koulussa iPadeja, kun meillä taas oli luokassa aikanaan yksi tietokone, eikä sitäkään saanut käyttää kukaan muu kuin opettaja.

On myös järkyttävää, kun pieni sukulaistyttöni latailee omia videoitaan youtubeen, eikä hänelle kerrota netin vaaroista tai vaikkapa siitä, että ne videot löytyvät vielä vuosienkin päästä. Itse aikanaan kuvailin kavereiden kanssa myös videoita ja ne ovat vieläkin tallessa, vain omaan käyttöön tosin.

Varmaan silloin pienenä olisi tuntunut hauskalta idealta ladata ne muiden nähtäville, mutta luojan kiitos semmosta mahdollisuutta ei siihen aikaan ollut! Oikein ärsyttää ne ipanat, jotka kävelevät vain vanhempien lompakolle eivätkä halua mennä töihin.

Heti ei välttämättä pääse elämässä tekemään niitä mieluisimpia töitä, mutta ei se tarkoita sitä, että "hajottaviin" hommiin tarvitsisi tyytyä. Aikanaan kuvittelin, että sama se mitä työtä tekee, kunhan saa palkkaa. Sitten olin eräässä työpaikassa, jossa oli todella stressaavaa ja ahdistavaa.

Töiden loppumisen jälkeen meni useampi kuukausi ennen kuin "toivuin" tuosta kokemuksesta. Sen jälkeen ajatuksena on ollut, että pitää tehdä niitä töitä, mitkä ei hajota sisältä aivan palasiksi ja hiljalleen vain siirtyä lähemmäs niiden omien unelmien saavuttamista.

Kiitos Venla, kun toit ajankohtaisen aiheen esille! Toivottavasti mahdollisimman moni näkisi tekstisi! Mun on jo pidemmän aikaa pitänyt tulla kommentoimaan sun blogiin jotakin, koska ihailen ihan älyttömän paljon tuota sun tervettä suhtautumista treenaamiseen ja syömiseen ja muutenkin tuota positiivista asennetta mitä jokaisesta sun postauksesta välittyy: Suurin syy mun liikuntainhoon oli se, että mä olin aina koulun liikuntatunneilla se huonoin ja aina mut valittiin viimeisenä joukkueeseen.

Lisäksi pienellä paikkakunnalla asuessa oli hirveät paineet yrittää olla niin kuin muut ja yleinen asenne oli, ettet sä ole yhtään mitään jos et pärjää urheilussa. Mutta hirveä kynnys se oli ensin lähteä liikkeelle, kun sulle oli pienestä pitäen tehty selväksi, että sä et ikinä ole tarpeeksi hyvä, kun kyse on liikunnasta. Toivon tosiaan, että mahdollisimman moni nuori ottaa mallia susta! Hyvä kroppa on toki plussaa ja se lisää treenimotivaatiota, mutta kyllä mulle itelle on ainaki ollu kaikista hienointa huomata, miten pirteä ja energinen mä nykyään olen, kun syön säännöllisesti ja liikun paljon.

Ja ne onnistumisen kokemukset, jota mä en ikinä niillä koulun liikuntatunneilla tuntenu, on kyllä tsempannu jatkamaan tän elämäntavan parissa: Koen, että olen ymmärtänyt paljon asioita viimeisen vuoden aikana, mutta vielä enemmän on opittavaa. Haluan löytää itseni ja haluan elää tätä elämää niin, että voin hyvin.

En halua etsiä itseäni enää nelikymppisenä enkä myöskään halua rakentaa omaa onneani kenenkään toisen ihmisen varaan. Nuorempana tykkäsin ainoastaan tanssia, muita liikuntamuotoja vihasin. Nyt tykkään tanssista, salitreenistä, pilateksesta, joogasta ja lenkkeilystä. Olen todella armoton itselleni ulkonäön suhteen..

Vaadin ulkonäöltäni paljon ja minun on vaikea hyväksyä omaa kroppaani. Tässäkin suhteessa olen oppinut paljon, mutta matkaa on vielä. Tällaiset kirjoitukset ovat omiaan lisäämään sitä järkeä omassa päässä ja nimenomaan sitä henkistä hyvinvointia.

Sillä ei voi maksaa vuokraa, eikä ostaa ruokaa. Olet hyvä roolimalli nuorille ja lapsille korostaessasi terveitä arvoja, ahkeruutta ja aitoutta. Kauneusleikkauksiin sijoittamisen sijaan olisi monessa tapauksessa järkevämpää sijoittaa hyvään terapeuttiin ja terveellisiin elämäntapoihin.

.

Helsinki Times Lue ilmaiseksi! Myyr York Times Lue ilmaiseksi! Matkailuopas Matkamies Lue ilmaiseksi! Aamuset Kaupunkimedia Lue ilmaiseksi! Terve potilas Lue ilmaiseksi! Pääkaupunkiseudun Autouutiset Lue ilmaiseksi!

Roihuvuoren kylälehti Lue ilmaiseksi! Avun Maailma Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset kehäpainos Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset metropainos Lue ilmaiseksi! Ammatti- ja järjestölehdet Mulla oli joskus esim.

Ei siis mitään todella tyylikästä mutta ei se ollut silloin tarpeenkaan. Sait kyllä todella miettimään sitä, kuinka tärkeässä roolissa nykyään ovat tyylikkäät vaatteet, uusimmat puhelimet ja hienot meikit.

Minun mielestäni tavallaan aiemmin oli helpompaa, kun ei ollut sosiaalisen median tuomaa painetta, vaikka en ihan hirveästi siitä ajasta muistakkaan. Tämä postaus sai kyllä todella pohtimaan mikä itselle oikeasti on tärkeää. Kiitos kun jaoit tämän pohdinnan, toit tällä tärkeitä asioita esille: Oli isku vasten kasvoja kirjoituksesi alku, jossa puhut työnteosta.

Itse nuoresta saakka töitä tehnyt ja paljon, mutta nyt äitiysloman jälkeen kadottanut sen työn tekemisen mahdollisuuden ja avaimen omien unelmien saavuttamiseksi. Avasi omat silmäni jälleen, eikä voi kun itse katsoa peiliin ja todeta, että työtä tekevä palkitaan.

Olen ajatellut täysin samoin lapsena olemisesta kun kirjoititkin ja täytyy sanoa, että hieman tulevaisuus myös pelottaa kun oma lapseni kasvaa ja löytää kavereita, että toivoisi että lapset saisivat olla lapsia ja leikkisivät metsässä eikä somettelisi seitsemänvuotiaana tai pelaisi pelikonsoleita päivät pitkät. Laittoi kyllä mietityttämään taas kerran tämän maailman pinnallisuus, se on niin surullista Menee yöunet vielä pilalle, jos liiaksi alan nyt miettimään.

Olet yksi inspiroivimmista ihmisistä ja tavallaan myös roolimallini vaikka sanasta itsessään en tykkääkkään: D Blogiasi olen lukenut jo pitemmän aikaa ja olen sinulta oppinut itsevarmuutta ja terveempää suhtautumista syömiseen ja urheiluun.

En ole aikaisemmin kommentoinut kirjoituksiisi mutta nyt oli pakko kommentoida ja tulla kiittämään siitä mitä teet! Venla nää oot ihan pirun upea ihminen!

Jatka samaan malliin, sun juttuja on tosi mukava lukea kun oon niin jalat maassa- tyyppi: Tää postaus oli vaan yksinkertaisesti niin loistava, enkä voi kuin allekirjoittaa itsekin näkemyksesi. Itseltä löytyy ikää vasta piirun verran vaille 17 vuotta, mutta tää postaus sai kyllä ajatukset liikkeelle.

Pikkuveljen 11v elämää seuraillessa tulee juttuja helposti verrattua omaan lapsuuteen ja vaikkei ikäeroa loppujen lopuksi kauheasti olekaan, niin sosiaalisen median verran ainakin. On hullua, kuinka paljon ja millaiseen suuntaan se ihmisiä muuttaa. Onneksi maailmasta löytyy vielä sun kaltaisia selväjärkisiä ihmisiä, sä oot huippu esimerkki, niin nuorille, kuin vanhoillekin! Nuorinta sisarusta seuratessa on ihanaa nähdä, että hän ei onneksi vielä yritä olla liian aikuinen, yläaste on kuitenkin vasta aluillaan.

Järkytyin kuitenkin siitä, miten aikuisia monet hänen luokkatovereistaan olivat olevinaan. Omastakaan yläasteesta ei toki ihan hirveän montaa vuotta ole ja meilläkin oli monia, jotka meikkasivat ja yrittivät kaikin tavoin elää "aikuista" elämää. Tuntuu, että määrät vain kasvavat jatkuvasti. Elämäntapabloggaajana et ehkä koe poliittisia aiheita ihan omaksesi, mutta olen pistänyt merkille, että esimerkiksi luonto vaikuttaa olevan sinulle hyvinkin tärkeä ja tuovan voimavaroja.

Minusta olisi mahtavaa jos joskus ottaisit hieman enemmän kantaa johonkin ympäristönsuojeluun liittyvään asiaan. Tuntuu, että nykynuoriso ei enää arvosta luontoa, sen hiljaisuutta tai kauneutta saati sitten sen toimimista hiilinieluna, geenipankkina, luonnonvarojen lähteenä En yleensä satu näihin kommentoimaan, mutta taas tuli kyyneleet silmiin sun tekstiä lukiessas. Vakkarilukijana ja silmät lautasina tuijottanut fittnespäiväkirjaa kun siellä olit, oot jättäny ihan mahtavan ja AIDON mikä ei tänä päivänä ole enää niin yleistä tai helppoa kuin ennen kuvan itsestäni niin yksityis- kuin työelämässäs.

Toivon ja uskonkin, että pystyt vaikuttamaan monen nuoren elämään ja kannustamaan olemaan aito. Minulle ainakin olet esimerkkinä rehellisestä ihmisestä, niin urheilijana kuin ihmisenäkin. Halusin kommentoida, jotta muistat että suurin osa jotka eivät uskalla kommentoida niin katsovat sua todellakin arvostaen ja ottavat oppia.

Toivon sydämeni pohjasta että asiat kääntyisivät taas sitä kohti, mitä oli minunkin lapsuudessa luvulla: Eivätkä huolehtisi ulkoisista asioista ja materiasta niin paljon.

Yritän näyttää nimenomaan tätä esimerkkiä myös pienille kummilapsillenikin ja koen että se on kummina tärkein tehtäväni. Itse samat asiat myös oivaltaneena toivon todella.. Mielestäni jokaisella nuorella ihmisellä olisi lisäksi hyvä olla elämässä joku pitkän ajan tavoite, kuten itsensä kehittäminen tai jotain päämäärää kohti kulkeminen. Se opettaa tiettyjä lainalaisuuksia elämästä. Viitaten siis postauksen alkupuoleen.

Pisti kyllä miettimään omaa suhtautumista liikuntaan ja ruokavalioon. Itse olen yläaste iästä lähtien ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen ja vielä nyt 28 vuotiaana, kamppaillen tunteideni kanssa jotka liittyvät painooni. En voi sanoa, että nauttisin liikunnasta ja rupesin miettimään mistä se johtuu. Varmaan osittain sen takia,että näen liikunnan osana painonpudotusprosessia, eli toisin sanoen jonkinlaista suorittamista. Toinen syy voi olla se, että minulla ei juurikaan ole positiivisia kokemuksia liikunnasta nuoruudestani.

Yläasteliikuntatunnit olivat kerta kaikkiaan kamalia. Luokallani vallitsi huono yhteishenki ja liikuntatunteja domnoi luonteeltaan aggressiiviset oppilaat, jotka halusivat loistaa tunneilla.

Itse osallistuin rauhallisella luonteellani niin paljon kun uskallsin ja kuitenkin joka todistuksessa oli ja pysyi sama seiskan arvosana, joka sitten lopulta sai kiinostukseni kokonaan sammumaan.

Toivoisin, että koulujen liikuntatunnit olisivat oppilailleen antoisia ja että koulussa saisi hieman valinnanvaraa liikunnan suhteen, jotta oppilaat löytäisivät sen liikunnan ilon. Nuoruudessa on hyvä luoda nuo liikunta tottumukset, jota sitten aikuisena jatkaa.

Minä saan nyt aikuisena vasta etsiä liikunnan tietäni. Minusta on hienoa, että toimit roolimallina nuorille ja kaltaiselleni aikuiselle, että liikunnasta voi tosiaan nauttia ilman suorittamista. Sinunlaisia esikuvia nuoret todella tarvitsee, tervettä ja järkevää asennetta elämään: Laittoi todella ajatukset liikkeelle ja tuli tosi haikee fiilis,kun rupes miettii omia lapsuusvuosia verrattuna nykypäivään.

Vaikka ikää ei olekaan vasta kuin 16 vuotta, ero on niin selkeä. Itse olen kilpaurheilija ja lähiaikoina kiinnostunut erityisesti fitneksestä. Kuitenkin joka kerta kun luen blogiasi, palaan ns. Tervettä ja aktiivista elämää voi elää ilman, että jatkuvasti tuijottaa itseään peilistä ja vertailee muihin.

Arvostan sinua suuresti ja toivon, että kirjoitat tällaisia tekstejä jatkossakin! Uskon,että pystyt vaikuttamaan monien nuorten ajatuksiin ja saamaan heidät jättämään turhat ulkonäköpaineet! Sä olet niin huikea! Mahtavaa, että olet olemassa ja vaikuttamassa ihmisten elämiin mm. Vähän hurjaa, kun oikein pysähtyy ajattelemaan, mutta sä oikeasti Parannat Maailmaa..! Aika huikea saavutus yksittäiselle ihmiselle: Kuuntelen aina monttu auki, kun lapset kertovat käyttävänsä koulussa iPadeja, kun meillä taas oli luokassa aikanaan yksi tietokone, eikä sitäkään saanut käyttää kukaan muu kuin opettaja.

On myös järkyttävää, kun pieni sukulaistyttöni latailee omia videoitaan youtubeen, eikä hänelle kerrota netin vaaroista tai vaikkapa siitä, että ne videot löytyvät vielä vuosienkin päästä. Itse aikanaan kuvailin kavereiden kanssa myös videoita ja ne ovat vieläkin tallessa, vain omaan käyttöön tosin.

Varmaan silloin pienenä olisi tuntunut hauskalta idealta ladata ne muiden nähtäville, mutta luojan kiitos semmosta mahdollisuutta ei siihen aikaan ollut! Oikein ärsyttää ne ipanat, jotka kävelevät vain vanhempien lompakolle eivätkä halua mennä töihin.

Heti ei välttämättä pääse elämässä tekemään niitä mieluisimpia töitä, mutta ei se tarkoita sitä, että "hajottaviin" hommiin tarvitsisi tyytyä. Aikanaan kuvittelin, että sama se mitä työtä tekee, kunhan saa palkkaa. Sitten olin eräässä työpaikassa, jossa oli todella stressaavaa ja ahdistavaa. Töiden loppumisen jälkeen meni useampi kuukausi ennen kuin "toivuin" tuosta kokemuksesta. Sen jälkeen ajatuksena on ollut, että pitää tehdä niitä töitä, mitkä ei hajota sisältä aivan palasiksi ja hiljalleen vain siirtyä lähemmäs niiden omien unelmien saavuttamista.

Kiitos Venla, kun toit ajankohtaisen aiheen esille! Toivottavasti mahdollisimman moni näkisi tekstisi! Mun on jo pidemmän aikaa pitänyt tulla kommentoimaan sun blogiin jotakin, koska ihailen ihan älyttömän paljon tuota sun tervettä suhtautumista treenaamiseen ja syömiseen ja muutenkin tuota positiivista asennetta mitä jokaisesta sun postauksesta välittyy: Suurin syy mun liikuntainhoon oli se, että mä olin aina koulun liikuntatunneilla se huonoin ja aina mut valittiin viimeisenä joukkueeseen.

Lisäksi pienellä paikkakunnalla asuessa oli hirveät paineet yrittää olla niin kuin muut ja yleinen asenne oli, ettet sä ole yhtään mitään jos et pärjää urheilussa.

Mutta hirveä kynnys se oli ensin lähteä liikkeelle, kun sulle oli pienestä pitäen tehty selväksi, että sä et ikinä ole tarpeeksi hyvä, kun kyse on liikunnasta. Toivon tosiaan, että mahdollisimman moni nuori ottaa mallia susta!

Hyvä kroppa on toki plussaa ja se lisää treenimotivaatiota, mutta kyllä mulle itelle on ainaki ollu kaikista hienointa huomata, miten pirteä ja energinen mä nykyään olen, kun syön säännöllisesti ja liikun paljon. Ja ne onnistumisen kokemukset, jota mä en ikinä niillä koulun liikuntatunneilla tuntenu, on kyllä tsempannu jatkamaan tän elämäntavan parissa: Koen, että olen ymmärtänyt paljon asioita viimeisen vuoden aikana, mutta vielä enemmän on opittavaa.

Haluan löytää itseni ja haluan elää tätä elämää niin, että voin hyvin. En halua etsiä itseäni enää nelikymppisenä enkä myöskään halua rakentaa omaa onneani kenenkään toisen ihmisen varaan. Nuorempana tykkäsin ainoastaan tanssia, muita liikuntamuotoja vihasin. Nyt tykkään tanssista, salitreenistä, pilateksesta, joogasta ja lenkkeilystä.

Olen todella armoton itselleni ulkonäön suhteen.. Vaadin ulkonäöltäni paljon ja minun on vaikea hyväksyä omaa kroppaani. Tässäkin suhteessa olen oppinut paljon, mutta matkaa on vielä. Tällaiset kirjoitukset ovat omiaan lisäämään sitä järkeä omassa päässä ja nimenomaan sitä henkistä hyvinvointia. Sillä ei voi maksaa vuokraa, eikä ostaa ruokaa. Olet hyvä roolimalli nuorille ja lapsille korostaessasi terveitä arvoja, ahkeruutta ja aitoutta.

Kauneusleikkauksiin sijoittamisen sijaan olisi monessa tapauksessa järkevämpää sijoittaa hyvään terapeuttiin ja terveellisiin elämäntapoihin. Kuitenkin perusterveestä vartalostaan epävarman naisen ja miehen pitäisi aina muissa tapauksissa kysyä, ketä varten ja miksi pitäisi näyttää tietynlaiselta.

Miksi ihminen ei riitä sellaisenaan, vaan tarvii jotakin ulkoista ja keinotekoista nahkansa alle tullakseen muiden hyväksymäksi? Parasta keskittyä kauneuskirurgian sijasta henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sillä sitä kautta saavuttaa kokonaisvaltaista onnea ja kestäviä, aitoon hyväksyntään ja rakkauteen perustuvia ihmissuhteita.

Lihaan leikattu kauneus on aina ulkoista, pinnallista ja katoavaista. Parhain ja ajatuksia herättävin kirjoitus mitä olen pitkään aikaan lukenut!

Vaikka mulla on ikää vasta 17, niin silti oon ajatellu ihan samoja asioita! Nykyajan kakarat käyttäytyy kauheen töykeesti ja ne ulkonäköpaineet on aivan uskomattomat, mä vaan pyörittelen silmiäni kun kaikki käy peilin edessä poseeraamassa: D Nyt yli vuoteen en oo kouluunkaan meikannut, ei oo enää mun juttu vaan kuljen nykyään joka paikassa ihan natural elovenana: Itekkin oon hyötynyt sun tekstien lukemisesta, ja oon sitä mieltä että kaikkien pitäis lukee näitä!

Mutta sitten, oisko sulla antaa hyviä vinkkejä mulle! Oon siis lukion toisella ja tää kokoaikainen stressi on ihan kauhee, ja mulla se heijastuu välittömästi uneen: Nyt alkaa koeviikko ja huonompaan mennään ja stressaan jo tulevia jaksojakin jotka on ihan itsemurhaiskuja D: Voi niitä hyviä aikoja: Asiaa joka sana, onneksi kirjotit ne.

Ärsyttää suunnattomasti kaikki sellaset hömpänpömppä-julkkikset, jotka menee johonkin hottiksiin puhumaan sellasta pskaa ettei mitään järkeä. Eksyin sattumalta blogiisi ja täytyy sanoa, että huippupostaus! Olen itse tehnyt elämäni aikana yhteensä 6 vuotta blogeja, enkä tällä silti satunnaisia tuotelahjoituksia enempää ole itseäni elättänyt, vaikka aikaa kuluu välillä jopa h päivässä, kun ottaa huomioon kaiken suunnittelusta, kuvien käsittelyyn, verkostoitumiseen, jne. Ihana harrastus, mutta ei helppo tie, jos tätä elääkseen tekee.

Olen myös ylpeä asiasta, että olen nuorena aloittanut töitä tekemään ja oppinut sen, että asioiden onnistumisen eteen täytyy tehdä paljon töitä, mutta se myös palkitaan. Myös työnantajat arvostavat sitä, että on tullut töitä tehtyä jo nuorena. En meikkaa melkein koskaan, en polta enkä juo alkoholia. Toki nuoruudessani on tullut kokeiltua kaikenlaista, mutta huomattuani ettei se sovi minulle eikä luonteeseeni lopetin sellaisten asioiden tekemisen mistä en tullut iloiseksi ja onnelliseksi.

Olen kuitenkin huomannut, että meikittömänä ihoni pysyy erittäin hyvänä, tupakoimattomana keuhkot pysyvät terveinä ja ilman alkoholia maksa pysyy kunnossa eikä tarvitse kärsiä seuraavan päivän pahaa oloa ja oksennusta.

: S24 treffi prinssi albert lävistys homoseksuaaliseen

Seksiä homoseksuaaliseen takaapäin big tits tampere Treffit homo joensuu seksi opetusvideo
Bdsm thai homoseksuaaliseen hieronta pori Vaimo luvalla vieraissa gay seksitreffit mies
SEXSHOP LAHTI HOMOSEKSUAALISEEN SEKSI VANTAA Pisti harkitteen asioita mitä nyt teen et kannattaako ne että oonko niitten myötä onnellisempi Itseltä löytyy ikää vasta piirun verran vaille 17 vuotta, mutta tää postaus sai kyllä ajatukset liikkeelle. Sillä ei voi maksaa vuokraa, eikä ostaa ruokaa. Nykyajan kakarat käyttäytyy kauheen töykeesti ja ne ulkonäköpaineet on aivan uskomattomat, mä vaan pyörittelen silmiäni kun kaikki käy peilin edessä poseeraamassa: Mutta hirveä kynnys se oli ensin lähteä liikkeelle, kun sulle oli pienestä pitäen tehty selväksi, että sä et ikinä ole tarpeeksi hyvä, kun kyse on liikunnasta. Tämä postaus sai shemale photo sex tarinoita homo todella pohtimaan mikä itselle oikeasti on tärkeää. Leave this field blank.
Homoseksuaaliseen webcam xxx suomi24 chat jyväskylä Viitaten siis postauksen alkupuoleen. Sen jälkeen ajatuksena on ollut, että pitää tehdä niitä töitä, mitkä ei hajota sisältä aivan palasiksi ja hiljalleen vain siirtyä lähemmäs niiden omien unelmien saavuttamista. Jatka samaan rataan, ja oot ihana: Tää postaus oli vaan yksinkertaisesti niin loistava, enkä voi kuin allekirjoittaa itsekin näkemyksesi. Metsästys, kalastus, aseet 7.
NAISET NUSSII SEX HOMOSEKSUAALISEEN JYVÄSKYLÄ Suomi porno tuubi homoseksuaaliseen xxx videos

S24 treffi prinssi albert lävistys homoseksuaaliseen

Ilmaista gay suomiseksiä ilmainen kalu video